Endgame – tupakkapolitiikka on tekoja

Suomi on maailman ensimmäinen ja ainoa maa, joka on asettanut lainsäädännössä tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppumisen. Käytännössä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumisella tarkoitetaan sitä, että vuonna 2030 alle viisi prosenttia väestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin. Tavoitteen saavuttamiseksi uutta tupakkalakia vuodelta 2016 on arvioitava ja uudistettava tarpeen mukaan.

Endgame-ajattelu merkitsee sitä, että valtiot asettavat tavoitteeksi tupakkatuotteista eroon pääsemisen. Selkeä tavoite ja vuosiluku suuntaavat tupakkapolitiikkaa jäntevämmin kuin tupakoinnin vähentämiseen tähtäävä politiikka (harm reduction), joka sisältää ajatuksen käytön jatkumisesta. Muissakin maissa on alettu pohtia endgame-ajatusta.

Suomen jälkeen Uusi-Seelanti ja Irlanti ovat asettaneet tavoitteeksi, että tupakoivia on alle viisi prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Skotlannin tavoite on alle viisi prosenttia tupakoivia vuonna 2034.

Valtiovallan keskeiset tupakkapolitiikan välineet ovat tupakkalaki, tupakkaverolaki, erilaiset valtionavustukset sekä niistä johtuvat alemman asteiset säädökset ja valtioneuvoston päätökset. Tupakkapolitiikan näkökulma Suomessa on muuttunut viime vuosikymmenten aikana valtion tulojen korostamisesta tupakan terveyshaittojen vahvempaan huomioimiseen. 1970-luvulla ajateltiin tupakoinnin olevan vaarallista lähinnä tupakoitsijalle itselleen, 1980-luvulla alettiin kiinnittää huomiota ympäristön tupakansavuun ja passiivisen tupakoinnin vaaroihin ja vuonna 2010 tupakkapolitiikan ja -lain tavoitteeksi asetettiin tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Siihen saakka tavoitteena oli ollut tupakoinnin vähentäminen.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön. Terveyttä tukeva tupakkapolitiikka on osa näitä velvoitteita. Suomen tupakkapoliittinen toimenpideohjelma julkistettiin kesällä 2014.

Toimenpideohjelman kokonaisuudet ovat:

  • tupakkatuotteiden käytön aloittamisen ehkäisy,
  • käytön lopettamisen tuki,
  • savuttomat ympäristöt sekä
  • uusien tupakkatupakkatuotteiden ja niihin rinnastettavien tuotteiden markkinoille pääsyn estäminen.

Savuttoman elinympäristön rakentamiseksi tupakkapoliittisessa toimenpideohjelmassa esitettiin muun muassa logottomia tupakkapakkauksia, säännöllisiä veron korotuksia, tupakoinnin rajoittamista taloyhtiöissä sekä tupakoinnin kieltämistä yksityisautoissa lasten läsnä ollessa.

Osa esitetyistä toimenpiteistä on jo toteutunut tupakkalain 2016 ja tupakkaveron korotusten myötä. Savuttomia ympäristöjä edistävät käytännössä myös muut toimijat ja verkostot, kuten Savuton Suomi 2030 -verkosto, Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry/ Suomen savuton terveydenhuolto -verkosto, tupakoimattomana leikkaukseen -malli sekä Savuton kunta -ohjelma, jonka päätavoitteena on, että savuton toimintakulttuuri on yleisesti käytössä oleva toimintamalli koko Suomessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja kehittää tupakkapolitiikkaa. Tupakkalain valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) sekä kunnat. Valvira on julkaissut tupakkalain valtakunnallisen valvontaohjelman päivityksen vuosille 2018–2019. Tupakkavalmisteverosta säädetään erikseen tupakkaverotuksessa annetussa laissa, josta vastaa valtiovarainministeriö.

Maailman terveysjärjestön kansainvälinen tupakkapuitesopimus on ollut tärkeä tuki savuttomuuden kehitykselle. Vuonna 2003 hyväksytyn kansainvälisen sopimuksen (Framework Convention on Tobacco Control, FCTC) oli elokuuhun 2016 mennessä ratifioinut 180 maata. Sopimus tuli Suomea sitovaksi huhtikuussa 2005.

Suomen tupakkalainsäädäntö on hyvää kansainvälistä tasoa, mutta endgame-ajattelun nopea yleistyminen on johtanut siihen, että Suomea pidemmälle meneviä säädöksiä ilmaantuu tasaisesti.

Vuonna 2016 Suomen yli 20-vuotiaasta aikuisväestöstä tupakoi päivittäin 13 prosenttia: naisista 12 prosenttia ja miehistä 13 prosenttia. Tupakkavero tuo valtion kassaan vuosittain vajaa miljardi euroa, mutta tupakoinnin haitoista koituu menoja peräti puolitoista miljardia euroa. Visio savuttomasta Suomesta on silti mahdollinen, sillä suomalaiset arvostavat savutonta elinympäristöä. Jokainen tupakoija voi henkilökohtaisesti vaikuttaa vision toteutumiseen lopettamalla tupakoinnin.

Hengitysliiton maksuton Stumppi-neuvontapuhelin maanantaista tiistaihin klo 10–18 ja torstaisin klo 13–16 numerossa 0800 148 148. Sivustolta stumppi.fi saa tietoa ja vertaistukea.

Lähteet & lisätietoa:

http://stm.fi/tupakkapolitiikka

Tie savuttomaan Suomeen. Tupakkapoliittinen toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:10. Helsinki 2014.

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-kehittaa-tupakka-ja-nikotiinipolitiikkaa-tavoitteena-savuttomuus-vuonna-2030

https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakkapolitiikka

Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 15/2015. Helsinki 2015.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126796/URN_ISBN_978-952-302-503-5.pdf?sequence=1 http://www.valvira.fi/-/tupakkalain-valtakunnallisella-valvontaohjelmalla-edistetaan-tupakkapolitiikan-tavoitteita

http://www.suomenash.fi/fin/tupakkapolitiikka/

http://www.suomenash.fi/fin/tupakka/aikuiset/

http://www.suomenash.fi/fin/verkostot/savuton_suomi_2030/

http://www.savutonkunta.fi/projekti

http://www.steso.fi/toiminta/savuton-sairaala/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tupakoimattomana_leikkaukseen

https://www.smt.fi/sites/default/files/savuttomuus_2017-_seminaarin_tiivistelma_.pdf

https://harmreductionjournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/1477-7517-3-37

Uusimmat artikkelit

Pneumokokkirokote kannattaa hengityssairaalle

Hengityssairaan riski sairastua pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen on suurempi kuin heillä, joilla ei ole hengityssairautta. Pneumokokkirokote auttaa vähentämään riskiä. »

Influenssa hallintaan henkilöstön kattavalla rokottamisella

HUS on yksi niistä erikoissairaanhoitoa tuottavista tahoista, joka on onnistunut henkilöstön rokotekattavuuden nostamisessa. Miten kattavuus saatiin nousuun ja mitä hyötyä siitä on... »

Nyt on aika aloittaa siedätyshoito siitepölyallergioihin!

Siedätyshoito on tehokasta ja turvallista allergisessa nuhassa ja allergisissa silmäoireissa, allergisessa astmassa ja pistiäisallergiassa. »