Hengityskatkojen kesto vaikuttaa uniapnean vaikeuteen

Uniapnean diagnosoinnissa tulisi yöllisten hengityskatkojen lukumäärän lisäksi ottaa huomioon myös yksittäisten hengityskatkojen kesto, ehdottaa uusi tutkimus. Se tarkentaisi uniapnean diagnostiikkaa ja parantaisi uniapnean vaikeuden arviointia.

– Hengityskatkojen kesto on yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kertoo tutkijatohtori, FT Timo Leppänen. Hän tutki väitöskirjassaan Novel Methods for Diagnostics of Obstructive Sleep Apnea painonpudotuksen, nukkuma-asennon ja sukupuolen vaikutusta obstruktiivisessa uniapneassa esiintyvien hengityskatkojen kestoon.

Nykyisin uniapnean diagnosointi perustuu pääasiassa yöllisten hengityskatkojen lukumäärää mittaavan uni- tai yöpolygrafian tulokseen sekä päiväaikaisiin oireisiin. Uniapnean vaikeusaste riippuu hengityskatkojen lukumäärästä.

– Yleisimmin käytetty diagnostinen parametri, apnea-hypopnea indeksi, huomioi ainoastaan hengityskatkojen lukumäärän tunnissa, ei niiden kestoa tai fysiologista vaikutusta. Kymmenen sekunnin hengityskatkon katsotaan olevan yhtä vakava kuin 90 sekunnin, Leppänen sanoo.

– Hengityskatkojen lukumäärän laskenta perustuu todennäköisesti aikaan, jolloin rekisteröidyt signaalit tulostettiin paperille, josta lukumäärien laskenta oli helppoa. Nykyisillä laskentamenetelmillä ja –kapasiteetilla pystyttäisiin ottamaan huomioon paljon muutakin.

Nykymenetelmillä diagnosoinnissa voitaisiin Leppäsen mukaan huomioida myös muun muassa hengityskatkon kesto sekä hengityskatkon aiheuttama fysiologinen stressi.

– Näiden huomiointi voisi parantaa diagnostiikan tarkkuutta kaikilla sairastuneilla.

Sukupuoli ja nukkumisasento vaikuttavat

Tutkimuksessa selvisi myös se, että uniapnean taudinkuva on erilainen naisilla ja miehillä. Myös nukkumisasennon havaittiin vaikuttavan hengityskatkojen kestoon.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että hengityskatkot ovat pidempiä selällään nukkuvilla, vakavaa uniapneaa sairastavilla. Leppäsen tutkimus osoitti, että näin on myös lievässä ja keskivaikeassa uniapneassa.

Miehet nukkuvat vähemmän selällään kuin naiset, mutta heillä hengityskatkot ovat kuitenkin pidempiä.

– Miehillä hengityskatkot ovat pidempiä kuin naisilla, mutta naisilla havaitsimme niiden aiheuttavan suuremman muutoksen esimerkiksi veren happikyllästeisyydessä, Leppänen sanoo.

– Taudinkuva voi olla hyvinkin erilainen yksittäisten henkilöiden välillä. Tämän vuoksi hengityskatkojen lukumäärän ja keston lisäksi niiden aiheuttama fysiologinen stressi tulisi huomioida yksilöllisesti arvioitaessa uniapnean vakavuutta.

Painonpudotus vähentää hengityskatkoja

Tutkimuksessa arvioitiin myös painonpudotuksen vaikutusta hengityskatkojen lukumäärään ja kestoon. Tulokset olivat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka ovat osoittaneet painonpudotuksen vähentävän hengityskatkoja.

Tutkimukseen osallistuneilla yli viiden prosentin painonpudotus kahden seurantavuoden aikana vähensi hengityskatkojen lukumäärää 58 prosentilla.

Hengityskatkojen kestoa tutkittaessa selvisi kuitenkin, että painonpudotus vähensi pääasiassa lyhyempien hengityskatkojen lukumäärää. Se ei vaikuttanut pitempiin, mikä osoittaa, ettei painonpudotuksen merkitys ole niin suoraviivaista. Silti se kannattaa aina.

– Jatkuva ylipainehoito ja laihdutus ovat tällä hetkellä tehokkaimmat uniapnean hoitokeinot. Merkittävä osa uniapneaa sairastavista on ylipainoisia ja painonpudotuksen tiedetään lieventävän uniapnean vakavuutta, Leppänen sanoo.

– Ylipaino on kansanterveydellisesti merkittävä ongelma ja pitkäjänteinen painonpudotus voi olla usein haastavaa. Tästä syystä uniapneaa sairastaville tulisi ehdottomasti tarjota ohjeistusta ruokavalion muutokseen ja liikunnan lisäämiseen.

Leppäsen väitöskirjatyö on tehty yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian yksikön kanssa, ja se perustuu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa yli kahdelle tuhannelle potilaalle suoritettuihin unirekisteröinteihin. Tutkimushanke sai vastikään Suomen Akatemian monivuotisen tutkimusrahoituksen, lähes 400 000 euroa.

Uusimmat artikkelit

Vinkkejä astman omahoitoon

Kevään aikana toteutamme astman omahoidosta kuuden etäluennon sarjan, joka tallentuu myös jälkeenpäin katsottaviksi Hengitysliiton verkkosivuilla ja YouTube-kanavassa.    »

Ohjausta ja neuvontaa hengityssairaan liikuntaan

Hengitysliitto käynnistää Hengitä ja hengästy –verkkoklinikkakokeilun. Klinikalla hengityssairaat voivat saada vinkkejä hengityksen helpottamiseen ja kannustusta liikuntaan. »

Kerro meille, onko tuberkuloosin vertaistuelle tarvetta

Oletko sairastanut tuberkuloosia tai oletko tuberkuloosia sairastaneen läheinen? Vertaistuki on samanlaisen kokemuksen läpikäyneen henkilön antamaa tukea ja tietoa kokemuksesta. Ko... »