Keuhkoahtaumatautia sairastavien kuntoutus vähentää sairauden pahenemisvaiheita

Yli puolet inaktiiveista keuhkoahtaumatautia sairastavista on kiinnostunut liikuntapainotteisesta kuntoutuksesta. Ikä ja sairauden vaikeusaste eivät ole este kuntoutumiselle.

Helsingin sairaaloissa ja terveysasemilla kuntoutusta tarjotaan harvoille, vaikka sitä suositellaan Käypä hoito -suosituksessa ja sen vaikuttavuudesta on vahva näyttö, toteaa 17.11.2017 väitellyt lääketieteen tohtori, keuhkosairauksien erikoislääkäri Milla Katajisto. Milla Katajisto väitöstilaisuudessa.

Helsingin yliopistosairaalassa toteutettu kuntoutus paransi sairastuneiden oireita ja suorituskykyä sekä vähensi vakavia pahenemisvaiheita. Sairastuneiden kävelymatka pidentyi yllättävän paljon siitäkin huolimatta, että kuntoutus toteutettiin pääasiassa talvikuukausina, jolloin kävellään vähemmän ulkona. Vaikka kaikilla kuntoutukseen osallistuneista ei ollut vaikeita sairauden pahenemisvaiheita, sairaalahoitopäivät puolittuivat verrattuna kuntoutusta edeltävään aikaan.

Mikä parasta osallistujista puolet olivat fyysisesti aktiivisia vielä vuosi kuntoutuksen jälkeen. Seurannassa todettiin, että osallistujat löysivät myös uusia tapoja harrastaa liikuntaa vaikka he olivat hyvin iäkkäitä. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että ryhmäliikuntaan osallistuvat pysyvät todennäköisesti muita aktiivisempina.

Suurin osa keuhkoahtaumatautia sairastavien pahenemisvaiheista hoidetaan Helsingissä kaupungin sairaaloissa, joissa ei tarjota liikuntapainotteista kuntoutusta. Vuosituhannen vaihteessa keuhkosairauksien erikoislääkärit siirrettiin yliopistolliseen sairaalaan. Erikoislääkäri hoitaa vain 20 prosenttia potilaista, joilla on pahenemisvaiheita. Se on vähän verrattuna eurooppalaiseen hoidon standardiin (80%). Yliopistosairaalan keuhkoklinikalla hoidetaan pääasiassa ne keuhkoahtaumatautipotilaat, jotka käyttävät happilisää kotihoidossaan.

Helsingissä (400 potilasta/620 000 asukasta/v. 2014) vakavan pahenemisvaiheen takia sairaalahoitoon joutuneiden keuhkoahtaumatautia sairastavien ennuste on huono. Heistä puolet päätyy uudelleen sairaalahoitoon ja 41 prosenttia menehtyy. Vaikka sairaalahoitoon joutuminen voi johtua myös liitännäissairauksista, todennettuun pahenemisvaiheeseen kuolleisuus on suurempaa kuin esim. Espanjassa (26 %).

Väittelijä välitti viestin päättäjille. Liikuntapainotteinen kuntoutus ja liikuntaneuvonta ohjauksineen tulee kytkeä osaksi keuhkoahtaumatautia sairastavien hoidon palveluketjuja.

Sisäliikuntamahdollisuuksia tulee tarjota erityisesti talvikuukausina. Kesällä arki- ja hyötyliikunta ovat hyvä lisä kävelyliikunnalle.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta on riittävästi näyttöä. Kuntoutuksen tulee tapahtua lähellä kotoa ja matalan kynnyksen liikuntapalveluita tulee olla tarjolla. Kunnalle tulee edullisemmaksi tarjota jopa porkkanoita liikuntaharjoitteluun osallistumisesta esim. ateriaa kuntoutuksen yhteydessä tai ilmaisia vesiliikunta- ja muita liikuntamahdollisuuksia. Vaikuttavassa kuntoutuksessa sairastunut saa tietoa sairaudesta, ravinnosta ja psykososiaalista tukea.

Järjestäessään liikuntaa keuhkoahtaumatautia sairastuneille kunta säästää tulevaisuudessa. Vuosina 1996-2006 sairauden hoito maksoi 100-110 miljoonaa euroa. Kulujen arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia.

Uusimmat artikkelit

Mitä kannattaa ottaa ikääntyneen hengityssairaan hoidossa huomioon?

Ikääntyneen hengityssairaan hoidon taustalla on paljon muitakin haasteita. Heillä on usein myös muita sairauksia ja hengityssairauksiin saattaa liittyä useita liitännäissairauksia.... »

Keuhkoahtaumatautia sairastavien kuntoutus vähentää sairauden pahenemisvaiheita

Yli puolet inaktiiveista keuhkoahtaumatautia sairastavista on kiinnostunut liikuntapainotteisesta kuntoutuksesta. Ikä ja sairauden vaikeusaste eivät ole este kuntoutumiselle. »

Hengityskatkojen kesto vaikuttaa uniapnean vaikeuteen

Uniapnean diagnosoinnissa tulisi yöllisten hengityskatkojen lukumäärän lisäksi ottaa huomioon myös yksittäisten hengityskatkojen kesto, ehdottaa uusi tutkimus. Se tarkentaisi uniap... »