Mitä kannattaa ottaa ikääntyneen hengityssairaan hoidossa huomioon?

Ikääntyneen hengityssairaan hoidon taustalla on paljon muitakin haasteita. Heillä on usein myös muita sairauksia ja hengityssairauksiin saattaa liittyä useita liitännäissairauksia. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan dosentti Esa Jämsen kiinnitti Hengitysmessuilla huomiota sairauden lisäksi potilaiden muuhun toimintakykyyn ja geriatrisiin oireyhtymiin. Näiden yhteisvaikutukset sairastuneen elämänlaatuun ovat merkittäviä.

Hengityssairas hakeutuu yleensä vastaanotolle silloin, kun liikkuminen vaikeutuu eli vaikuttaa liikuntakykyyn. Yleensä ongelmat ovat jo tässä vaiheessa kasautuneet: liikkuminen on jäänyt vähäisemmäksi, lihasmassa on vähentynyt ja seurauksena sairastuneen toimintakyky on heikentynyt. Ollaan varovaisia, havahdutaan osteoporoosi-diagnoosiin ja avuntarve kasvaa.

Vastaanotolla onkin hyvä kiinnittää huomiota niin suorituskyvyn, muistin ja sairauksien tilaan. Jämsen kehottaakin kysymään sairastuneelta säännöllisesti perusasioita, kuten:

  • Miten muisti toimii?
  • Miten arjesta selviää?
  • Mitkä apuvälineet ovat käytössä pahenemisvaiheiden aikana?
  • Kuinka itsenäinen toimintakyky sairastuneella on?
  • Sujuuko liikkuminen kodin ulkopuolella?

Ikääntyneiden hengityssairaiden sietokyky on alentunut ja erilaisten voimavarojen tila on hyvin yksilöllistä. Siinä, missä yhdellä sairastuneella on hyvät voimavarat selvitä arjesta, toisella sairastuneella voi olla hyvin vähäiset voimavarat, mikä tekee hänestä haavoittuvamman. Ja hyvätkin voimavarat voivat ehtyä ajan tai tilanteen mukaan. Vajaaravitsemuksen riski on suuri ja se ei välttämättä näy ulospäin.

Jos sairastuneella on hauraus-raihnausoireyhtymä (frailty), hänen toipumisensa on yleensä hidasta, alttius komplikaatioille on korkeampi ja kuolleisuus suurempi. Keuhkoahtaumatauti (COPD) myös 1,6 kertaistaa sekä kaatumis- että lonkkamurtumisriskin.

Lisäksi astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavalla on lähes kaksinkertainen kognition heikentymisen riski. Lähimuistin heikennyttyä sairastuneella voi olla vaikeuksia uusia reseptejä, muistaa lääkärikäyntejä ja lääkityksiä, eikä uusia inhalaattoreita tms. apuvälineitä opita enää käyttämään.

Hoitotavoitteiden ja -menetelmien valinnassa tulee huomioida sairastuneen toimintakyky. Itsenäisesti ja hyvän toimintakyvyn omaavilla tavoitteet asetetaan yhdessä sairastuneen kanssa. Jos sairastuneen avuntarve on päivittäistä, hoitotavoitteet voivat olla maltillisemmat eli keskittyminen haittojen minimointiin. Jos sairastunut on täysin autettava, kannattaa keskittyä siihen, miten sairastunut voi elää mielekkäästi loppuelämänsä.

Hengitysmessujen ammatilliseen antiin on mahdollista tutustua mm. Hengitysliiton verkkosivuilla, jonne on koostettu puhujien lyhyitä videoita omista aihepiireistään: liikunta osana omahoitoa, hengityssairaan masennus, COPD-hoitoketju, toiminnalliset häiriöt sekä istuminen ja arkiliikunta.

Hengitysliitto ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjestivät yhdessä Hengitysmessut 11.10. Tampere-talolla. Liikunta-, terveys- ja apteekkialan ammattilaisille suunnattuun seminaariin osallistui noin 150 henkeä. Seuraavat Hengitysmessut ovat luvassa syksyllä 2018.

Uusimmat artikkelit

Mitä kannattaa ottaa ikääntyneen hengityssairaan hoidossa huomioon?

Ikääntyneen hengityssairaan hoidon taustalla on paljon muitakin haasteita. Heillä on usein myös muita sairauksia ja hengityssairauksiin saattaa liittyä useita liitännäissairauksia.... »

Keuhkoahtaumatautia sairastavien kuntoutus vähentää sairauden pahenemisvaiheita

Yli puolet inaktiiveista keuhkoahtaumatautia sairastavista on kiinnostunut liikuntapainotteisesta kuntoutuksesta. Ikä ja sairauden vaikeusaste eivät ole este kuntoutumiselle. »

Hengityskatkojen kesto vaikuttaa uniapnean vaikeuteen

Uniapnean diagnosoinnissa tulisi yöllisten hengityskatkojen lukumäärän lisäksi ottaa huomioon myös yksittäisten hengityskatkojen kesto, ehdottaa uusi tutkimus. Se tarkentaisi uniap... »