Syrjintä ja työpaikan sisäilmaongelmat

Työpaikan sisäilmaongelmista kärsivät työntekijät saattavat altistua muita työntekijöitä herkemmin syrjintäkokemuksille. Tampereen yliopiston äskettäin julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu nousi keskeiseen rooliin analysoitaessa sisäilmaongelmiin liittyviä kokemuksia työpaikoilla.

Tutkimuksessa havaittiin, että ne työntekijät, jotka raportoivat työpaikkansa sisäilman tuottavan heille haittaa, raportoivat myös muita enemmän syrjintäkokemuksia. Tämän lisäksi havaittiin, että epäoikeudenmukaisuuden kokemukset liittyivät usein työntekijän ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden keskinäisiin ristiriitatilanteisiin. Tilanteiden taustalla olivat pääsääntöisesti risteävät tulkinnat työntekijän oireilun syistä ja vastuukysymyksistä. Pahimmillaan ristiriitatilanteet johtivat työpaikan menetyksiin. Tutkimuksessa keskityttiin vain tutkittavien kokemuksiin eikä siinä otettu kantaa heidän oireilunsa taustalla oleviin tekijöihin.

Tutkimus perustui kahteen osatutkimukseen. Ensimmäisen osatutkimuksen aineistona toimi Tilastokeskuksen keräämä työoloaineisto vuodelta 2013. Edustavaan lomaketutkimukseen osallistui 4876 henkilöä. Tulokset osoittivat, että 11 prosenttia vastaajista raportoi haittaavaa hometta työtiloissa. Näillä vastaajilla oli 53–95 prosentin kohonnut riski raportoida epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia suhteessa niihin, jotka eivät raportoineet ongelmia sisäilmassa.

Riskit vaihtelivat syrjinnän ilmenemismuodosta riippuen. Esimerkiksi 26 prosenttia näistä vastaajista raportoi kokeneensa syrjintää esimiesten ja muiden työntekijöiden asenteissa. Niiden kohdalla, jotka eivät kokeneet sisäilmahaittaa prosenttiosuus oli 13. Vastaavasti tiedonsaantiin liittyvien syrjintäkokemusten osuus oli lähes kaksinkertainen verrattuna niihin, jotka eivät raportoineet heille haittaa tuottavasta sisäilmasta.

Toisen osatutkimuksen aineistona toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kautta kerätty laadullinen aineisto. Aineisto oli kerätty kirjoituskeräyksessä, jossa ihmisiä pyydettiin kirjoittamaan sisäilmaongelmiin liittyvistä kokemuksista. Aineisto kerättiin vuoden 2014 aikana ja yhteensä 62 henkilöä lähetti kirjoituksen. Koska tässä tutkimuksessa keskityimme vain työpaikkojen sisäilmaongelmiin, aineisto rajautui 23 vastaajaan. Kaikki vastaajat olivat jossain vaiheessa kärsineet oireista, jotka he liittivät työpaikkansa haitalliseen sisäilmaan.

Keskeisenä epäoikeudenmukaisuuden kokemukset

Tässä aineistossa juuri epäoikeudenmukaisuuden kokemukset nousivat keskeiseksi aihekokonaisuudeksi, jonka ytimen eri osapuolten väliset konfliktikuvaukset muodostivat. Näihin konfliktikuvauksiin liittyi usein myös moraalisen ulossulkemisen kokemukset, jotka vaihtelivat epäkunnioittavasta käyttäytymisestä konkreettisiin menetyksiin. Esimerkiksi kirjottajat raportoivat, että heille oli huudettu, heidän mielenterveytensä oli kyseenalaistettu, työtovereita oli kielletty ottamasta heihin yhteyttä, tai heidän työsuhdettaan ei jatkettu.

Oman lukunsa muodostivat vielä kuvaukset haitallisiksi koetuista lääketieteellistä tutkimuksista tai epäonnistuneista työkokeiluista. Nämä kokemukset välittyivät teksteissä nöyryyttävinä ja loukkaavina. Vaikuttaa siltä, että erityisen loukkaaviksi kokemuksista teki se, että niiden kautta kyseenalaistui samalla sekä yksilön arviointikyky että identiteetti vastuullisena ja työhönsä sitoutuneena työntekijänä.

Sisäilmatutkimuksessa psykososiaalisia tekijöitä on perinteisesti tutkittu lähinnä oireiden aiheuttajina. Johtopäätöksenä on ollut usein se, että ainakin osa sisäilmaoireista olisi seurausta yksilötason tekijöistä ja ongelmista työpaikan ilmapiirissä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt mahdollisuus, että myös sisäilmaongelmat ja niihin liittyvät terveysongelmat itsessään tuottaisivat näitä ongelmia. Todennäköisestä on, että sisäilmaoireilun ja psykososiaalisten tekijöiden välinen suhde on luultua monimutkaisempi. Vaikkakin määrällinen poikkileikkausaineistomme mahdollistaa vain rajoitetun syy-seuraus suhteiden tarkastelun, laadullinen aineistomme antaa tukea näkemykselle, jonka mukaan todetut ja epäillyt sisäilmaongelmat voivat itsessään tuottaa psykososiaalisia ongelmia ja jopa räikeitä oikeuksien rikkomuksia.

Aineiston valossa näyttää siltä, että tältä kannalta erityisen kriittinen vaihe on se hetki, jolloin sisäilmaongelmia aletaan epäilemään työpaikalla. Myös aktiiviseen selvittelyvaiheeseen voi liittyä ongelmia, jotka altistavat epäoikeudenmukaisuuden kokemuksille. Nämä kokemukset lisäävät turhaa inhimillistä kärsimystä ja voivat estää oireilevia saamasta apua. Tämä puolestaan voi pahentaa terveysongelmia, toisaalta koska mahdollinen altistuminen jatkuu ja toisaalta koska epäoikeudenmukaisuuskokemukset voivat lisätä stressiä ja masennusoireita. Kun aikaa kuluu, tilanne voi mutkistua ja tulehtua entisestään.

Työterveyshuollon ja muiden sisäilmaongelmien selvittelyyn liittyvien organisaatioiden olisikin ennaltaehkäistävä tämä ikävä kierre. Oleellista on mahdollisten konfliktitilanteiden purkaminen sekä rehellinen ja kunnioittava vuorovaikutus ja avoin tiedottaminen. Oleellista on myös oireilevan empaattinen kuuleminen ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuva konkreettinen auttaminen.

Tutkimus on saanut Hengityssairauksien tutkimussäätiön apurahaa.

Julkaisun tiedot: Finell, E. & Seppälä, T. (2017). Indoor air problems and experiences of injustice in the workplace: a quantitative and a qualitative study. Indoor Air. DOI: 10.1111/ina.12409.

Uusimmat artikkelit

Ikääntyneellä astma vaikuttaa myös muihin sairauksiin

Monella ikääntyneellä astmaa sairastavalla on myös muita sairauksia kuten diabetes tai sydänsairaus. Astmalääkitys voi vaikuttaa muiden sairauksien hoitoon ja lääkitykseen. »

Urheilijat samalle viivalle astmalääkkeiden avulla

Yksi urheilun puhutuimpia lieveilmiöitä on doping, suorituskykyä keinotekoisesti parantavien lääkeaineiden ja menetelmien väärinkäyttö. Dopingaineiksi luokitellaan myös monia taval... »

Tupakointi on riski astmakohtauksiin

Vaikeiden, henkeä uhkaavien astmakohtauksien syitä tutkittiin japanilaistutkimuksessa. Moni vaikean astmakohtauksen saaneista tupakoi. Astmakohtauksia esiintyy vain vaikeaa astmaa ... »