Edellisten samankaltaisten virusten SARSin ja MERSin kohdalta tiedetään, että sairastuminen alensi elämänlaatua ja toimintakykyä jopa kaksi vuotta sairastumisen jälkeen.

Alkuvaiheessa tutkimukseen kutsutaan valvontatasoista hoitoa vaatineet koronaviruspotilaat ja heidän toipumistaan seurataan kokonaisuudessaan vuoden ajan kyselylomakkeiden ja keuhkojen toimintakokeiden avulla. Verrokkiryhmään kutsutaan potilaita, jotka eivät ole olleet valvontatasoisessa hoidossa, mutta ovat kuitenkin vaatineet hoitoa sairaalassa. Tutkimukseen pääsyyn vaaditaan positiivinen koronavirustesti sekä sairaalahoitojakso HUSin alueella.

Tutkimuksella saadaan tärkeää tietoa siitä, jääkö vaikeasta koronavirustaudista pysyviä haittoja ja vaikuttaako virukseen sairastuminen elämänlaatuun pitkäaikaisemmin. Vastausta etsitään myös siihen, onko sairastetun taudin vaikeusasteella merkitystä toipumisessa.

– Tiedämme jo nyt, että monet koronavirustautiin sairastuneet tarvitsevat seurantaa ja tukea. Tarvitsemme lisätietoa, jotta näihin ja mahdollisiin muihinkin ongelmiin voitaisiin puuttua nopeasti, sanoo tutkimusta johtava professori Tuula Vasankari Filhasta.

Hengitysliitto vastaa osin tutkimuksen rahoituksesta saamansa testamenttilahjoituksen turvin.

Lue lisää:
HUSissa tutkitaan koronavirustaudin pitkäaikaisvaikutuksia keuhkoille ja elämänlaadulle (HUSin tiedote 28.10.2020)
Koronavirustaudista toipumista aletaan tutkia (Filhan tiedote 5.10.2020)