Suomen kansalliset hengityssairauksien hoito-ohjelmat ovat olleet menestystarina, joka kiinnostaa kansainvälisestikin. Suomalaisten hengitysterveys on parantunut monin tavoin ohjelmien ansiosta terveysalan henkilöstön koulutuksella, väestöviestinnällä sekä järjestöjen ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyöllä.

Kansallinen astmaohjelma toteutettiin 1994–2004. Sen ansiosta astman diagnostiikka ja hoito parani selkeästi, ja kustannussäästöjä saatiin potilasta kohden jopa 72 %. Vuosina 1998–2007 toteutettu keuhkoahtaumaohjelma jatkoi samoilla linjoilla, samoin uniapneaohjelma 2002–2012 ja allergiaohjelma 2008–2018. Parhaillaan, 2018–2028, on käynnissä sisäilmaohjelma, joka tosin ei keskity yksinomaan hengitysterveyteen.

Filha ry on ollut useissa ohjelmissa vetovastuussa ja kouluttanut terveydenhuollon ammattilaisia. Hengitysliitto on ollut voimakkaasti mukana muun muassa väestö- ja potilasviestinnällä.

– Toteutetuista ohjelmista saatiin todella kova näyttö. Esimerkiksi astma- ja keuhkoahtaumaohjelmalla oli aivan uskomattoman hyvät tulokset. Ohjelmat olivat kustannustehokkaita ja auttoivat sairastuneita merkittävästi, sanoo Filha ry:n pääsihteeri, professori Tuula Vasankari.

– Aikanaan luotu keuhkovastuulääkäri- ja hoitajajärjestelmä on kuitenkin pahasti rapautunut. Me asiantuntijat koemme, että uudelle kansalliselle hengitysterveysohjelmalle olisi taas tarvetta. Parannusta tarvitaan niin hengityssairauksien ennaltaehkäisyyn ja siihen, että tauti löydetään ajoissa, kuin esimerkiksi kontrolleihin, lääkkeenoton ja liikunnan ohjaukseen tai tupakkavieroitukseen, Vasankari sanoo.

Filha ja Hengitysliitto selvittivät muutama vuosi sitten astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavien hoidon tilannetta sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tutkimuksen mukaan hoidon laadussa ja saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. (Lue Hengityskanavan juttu.)

Kaikki hengityssairaudet samaan ohjelmaan

Ehdotuksen mukaan kyse olisi laajemmasta ohjelmasta, johon sisällytettäisiin kaikki hengityssairaudet, mukaan lukien keuhkosyöpä.

– Hengityssairaudet ovat suuri ja merkittävä sairausryhmä, joka on myös melko kallishoitoinen. Astma ja keuhkoahtaumatauti ovat todella yleisiä sairauksia. Keuhkosyöpä on yleistynyt myös tupakoimattomilla ja sen hoitotulokset ovat meillä huonommat kuin muissa Pohjoismaissa, Vasankari sanoo.

– Alkuvaiheen oireet, yskä ja hengenahdistus, ovat samankaltaisia niin keuhkosyövässä kuin astmassa, keuhkoahtaumataudissa tai tuberkuloosissa. Myös sisäilmasta oireillaan samoin. Tärkeää olisi, että perusterveydenhuollossa osattaisiin tehdä perustutkimukset näiden sairauksien löytämiseksi tai poissulkemiseksi.

Vasankari muistuttaa, että myös COVID-19 ja muut infektiosairaudet ovat keuhkosairauksia, joita hoidetaan keuhkoklinikoilla.

– Olipa kyse koronasta, sarsista tai vaikka jokavuotisesta influenssasta, tauti alkaa yleensä keuhko-oireilla ja suurimmat muutokset ovat keuhkoissa, hän huomauttaa.

Filhassa ja Hengitysliittossa nähdään, että terveydenhuoltoon tarvitaan lisää osaamista ja tukea. Toisaalta väestölle tulisi viestiä siitä, mitä jokainen voi tehdä hengitysterveytensä hyväksi. Järjestöt sopivat jo viime vuoden puolella, että koottaisiin asiantuntijoita suunnittelemaan uuden hengitysterveysohjelman käynnistymistä. Mukana oli myös suuri lääkeyhtiö.

Vuodenvaihteessa sosiaali- ja terveysministeriö kutsui koolle pyöreän pöydän keskustelut kahdeksasta eri sairausryhmästä. Keuhkosairauksien pöytä sai ensimmäisenä valmiiksi ehdotuksensa ohjelmamuotoisesta lähestymisestä ongelmaan.

Asian esittelystä ministeri Kiurulle oli jo sovittu, kun koronapandemia muutti kaikkien aikataulut. Lopulta tapaaminen järjestyi heinäkuussa. Vasankari kertoo, että ehdotus herätti kiinnostusta ministeriössä.

– Ilman pyöreän pöydän keskusteluja ja koronaa olisimme varmaankin jo koonneet alan asiantuntijat ja lähteneet itse työstämään asiaa. Olisi kuitenkin arvokasta saada ministeriön siunaus, mutta korona ja sote ovat pitäneet heidät kovin kiireisinä.

– Tärkeintä on, että hanke lähtee hyvin käyntiin, Vasankari kertoo tämänhetkisestä tilanteesta.

Hengitysterveyden kansalliset ohjelmat – yhä toimiva työtapa (Lääkärilehti 29.3.2019)
Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 muutti asenteita ja vähensi sairastavuutta (Lääkärilehti 4.9.2020)
Taas kiitosta Suomen osaamiselle: Nyt vuorossa kansallinen astmaohjelma (Yle 2.3.2019)